Ajatuspaja Toivo on laskenut, miten tulevissa aluevaltuustossa paikat jakautuisivat kuntien kesken, jos ne jakautuisivat kunnittain samassa suhteessa kuin vuoden 2017 kuntavaalien annetut äänet kussakin maakunnassa. Hallituksen esityksen mukainen aluevaltuusto valitaan suorilla vaaleilla maakunnan alueelta ilman nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita. Kaikissa tapauksissa maakunnan keskuskaupunki tulee saamaan ylivoimaisen väkimääränsä myötä erittäin vahvan aseman aluevaltuustossa. Kahdeksassa maakunnassa maakuntakeskuksen äänet riittävät jopa yksinään ehdottomaan enemmistöön.
Selvitys kattoi manner-Suomen sote-alueet Uudenmaan ulkopuolella. Keskeiset havainnot ovat, että maakuntien keskuskaupunkien äänestysvoima riittää keräämään lähes puolet (47 %) aluevaltuutettujen paikoista keskuskaupungeille. Toisaalta noin neljäsosa Suomen kunnista on vaarassa jäädä kokonaan ilman paikkoja, ja toinen neljäsosa on jäämässä vain yhteen paikkaan. Muutoksen iso kuva on, että maakuntakeskusten päätösvalta sote-palveluista kasvaa merkittävästi samalla, kun pienimmistä kunnista se katoaa käytännössä kokonaan.
Lapissa kuntien äänestysvoiman mukainen tarkastelu ennustaa, että kokonaan ilman paikkoja aluevaltuustossa ovat vaarassa jäädä Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi, Savukoski ja Utsjoki. Yhteen paikkaan joutuisivat tyytymään Kolari, Posio, Ranua, Salla, Simo, Tervola, Pello ja Ylitornio. Useamman kuin yhden paikan saisivat suurimpien kaupunkien lisäksi vain Keminmaa, Kemijärvi, Sodankylä, Inari ja Kittilä. Rovaseutu ja Meri-Lappi yhdessä keräävät tässä tarkastelussa peräti 75 prosenttia paikoista Lapin tulevassa aluevaltuustossa. Yksistään Rovaniemen äänillä oltaisiin ottamassa 37 prosenttia paikoista.
Lue koko selvitys täältä.
Lisätiedot
Antti Vesala, vt. toiminnanjohtaja
antti.vesala@toivoajatuspaja.fi
